Norja

Norjan kuningaskunta on yksi meidän kolmesta rajanaapurista. Norjan lippu on meille tuttu urheilutapahtumista, joissa niitä nousee palkintojenjako tilaisuudessa salkoon usein enemmän kuin yksi.

Kirjoitan tähän ensin perustietoja Norjasta. Se itsenäistyi Ruotsin vallan alta vuonna 1905. Sitä ennen Norja ehti olla myös osana Tanskaa.

Norja on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan hiukan Suomea pienempi. Maata, joka on enimmäkseen vuoristoa, on noin 324 000 neliökilometriä (Suomessa 338 000 m2). Asukkaita on 5,2 miljoonaa Suomen 5,5 miljoonaa vastaan.

Pääkaupunki on Oslo, joka on muuten etelämpänä kuin Helsinki ja samoilla korkeuksilla Tukholman kanssa. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat pohjoisessa Tromssa, Narvik ja Hammerfest; etelässä Bergen, Stavanger ja Kristiansand.

Norjalaiset ovat rikastuneet öljyllä. Muita elinkeinoja ovat muun muassa kalastus, kalanviljely ja energiantuotanto. Sähkö norja tuottaa vesivoimaloillaan niin paljon, että sitä riittää vientiin asti. Vesivoiman tuotossa kun tärkeintä on pudotuksen jyrkkyys ei niinkään kosken pituus. Ja korkeuseroja vuoristoisessa Norjassa riittää.

Pietari

Pietari on kaunis ja romanttinen suurkaupunki vain 3.5 tunnin junamatkan päässä Helsingistä. Viiden miljoonan asukkaan metropoli tarjoaa upeita elämyksiä, jos on liikkeellä avoimin mielin ja mukavin kengin- ja aloittaa reippaasti aamusta. Pietari on niin valtava, ettei yhden päivän aikana kannata edes yrittää nähdä kaikkea. Mukavampaa on keskittyä yhteen seutuun ja tutustua siihen kunnolla.

Vladimirin alue valtakatu Nevski prospektin läheisyydessä soveltuu tarkoitukseen hyvin, sillä siellä riittää kiintoisia kohteita. Alueella on useita kohtuuhintaisia hotelleja, kauppoja, metroasema ja vilkastori sekä ainutlaatuisia nähtävyyksiä, kuten Pyhän Äidin kirkko ja Dostojevskin kotimuseo.

Aamulla Coffee Housessa nautittu pikainen aamupala antaa energiaa elämää kuhisevan pääkadun, Nevski prospektin, tavarataivaassa vaeltamiseen. Kun haluaa levähtää shoppailun lomassa, on aika suunnistaa Fontanka-kanavalle. Jokiveneiden lyhin kierros kestää tunnin ja maksaa noin 300 ruplaa (10e). Coffee House on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa Vladimirski prospekt 1. Vene pysähtyy lähelle Gribojedovin kanavan Leijonasiltaa, jolta on lyhyt kävelymatka neuvostotaiteeseen erikoistuneeseen Lions’Bridge-galleriaan. Sieltä voi löytää todellisia namupaloja, mutta ennen kuin innostuu ostoksille, on syytä muistaa, että maasta vietävät taideteokset pitää tullata. Galleria kyllä hoitaa asian korvausta vastaan, mutta ei ihan pikaisesti. Russian Art eli Lions’ Bridge-galleria sijaitsee Naberezshnaja kanala Gribojedova 96.

Blinikioskit ovat paikallisia pikaruokaloita. Vladimirski Passaz-kauppakeskuksen katutasossa on myös yksi kaupungin houkuttelevammista kahvila-konditiorioista. Tuliasherkut ja –juomat hankitaan täältä. Shoppailu Nevskiltä sivussa on hinnoiltaankin edullisempaa.

Perinteisen bussimatkan sijasta opastetun kaupunkikierroksen voi tehdä myös kävellen. Oppaat puhuvat englantia ja vievät sinnekin, minne bussilla ei pääse, kuten esimerkiksi kuhisevalle Apraksinin torille. Siellä on syytä olla tarkka tavaroistaan. Vieressä on Kuznetshnin värikäs tuoretori, jolta voi ostaa eväät, jos piknik kanavanvarressa houkuttelee.

Illalla kannattaa suunnistaa Nevan siltojen lähelle. Joki virtaa sulana huhtikuusta marraskuuhun, ja öisin sen yhdeksän siltaa avataan, jotta isot laivat pääsevät kulkemaan joessa. Laivojen ja jättimäisten proomujen öinen ohimarssi on vaikuttava näky. Komein reitti kulkee Palatsi- eli Dvortsovi-sillalle ohi Eremitaasin. Siltojen aukioloajat vaihtelevat ja ne kannattaa varmistaa, kuten myös se, että itse on oikealla puolella jokea- muuten voi yöstä tulla pitkä, sillä toiselle puolelle pääsee vasta, kun sillat taas lasketaan.

Vaikka Pietari on tavattoman lähellä ja sinne pääsee junalla tai omalla autolla, niin pitää huomata, että ollaan ulkomailla eikä suomalainen sairasvakuutus tai muu turva ole voimassa. Kannattaa siis pitää matkavakuutus ehdottomasti kunnossa. Jos käyt usein tai vietät pitkiä aikoja Pietarissa kannattaa tarkistaa mitä vakuutuksen ehdot sanovat siitä. Usein luottokorttiin on liitetetty matkavakuutus, mutta vain jos matka on maksettu samalla luottokortilla. Sellainen vakuutus on tuskin voimassa silloin jos menet kohteeseen omalla autolla. Ei vaikka olisit maksanut tankkauksen samaisella luottokortilla.

Rooma, matkakertomus

Rooma, Italia

Vuoden 2015 lokakuussa kävin ensimmäistä kertaa Italiassa. Lähdin reissuun vanhempieni kanssa, he kihlautuivat siellä vuonna 1976 mikä osaltaan vaikutti matkakohteen valintaan. Päätimme viettää siellä neljä yötä ja ajoitimme lähtömme Helsinki-Vantaan lentokentältä aikaiseen aamuun jotta ehdimme hyvin viettää päivän perillä. Olimme etukäteen miettineet suurpiirteisesti missä kohteissa haluamme käydä ja majoituimme Fiume-hotelliin joka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi myös sijainniltaan.

Ensimmäisenä päivänä kävimme Pantheonin museossa missä oli sopivasti katseltavaa. Ilmapiiri oli miellyttävän avoin ja jatkoimme aukiolta kävellen pitkin kapeita katuja kiireettömästi kaikkea ihmetellen. Erityisesti italialaisten ihmisten käyttäytyminen, rakennukset ylipäätään ja liikennekulttuurin omanlaatuisuus herättivät mielemme eloon ja kävelimmekin enemmän kuin olimme suunnitelleet. Vanhempani pitävät ravintoloista, minä en niinkään joten sillä aikaa kun he kävivät illallista syömässä seitsemän aikaan valitsin jonkin suunnan ja tein omia kävelyretkiäni eväitäni syöden. Sekin oli mukavaa sillä olin aloittanut kesällä italian kielen alkeet ja sainkin käyttää kieltä muutamaan otteeseen, lähinnä kuitenkin keskityin kuuntelemaan paikallisten keskusteluja ja se oli todella piristävää. Ruokakaupoissa asiointi oli selkeää ja ilahduimme tietysti myös alhaisesta hintatasosta.

Ihmiset ylipäätään olivat huomaavaisia ja tunsin oloni jo ensimmäisenä päivänä kotoisaksi. Pimeän tullen menimme hotellille ja viihdyimme siellä loppuillan ennen nukkumaanmenoa. Halusimme herätä aikaisin joka aamu ja sen teimmekin, aamiaisen syötyämme lähdimme liikkeelle, käytimme myös taksia muutamaan otteeseen sillä se oli edullinen, nopea ja järkevin vaihtoehto erityisesti kun kävimme vatikaanilla ja palatessamme Colosseumilta. Oli tavallaan hyvä että Colosseum oli osittain remontissa sillä jo sinne kävely ja sen ihailu ulkopuolelta riittivät mainiosti ja sinne kyllä pääsi sisään mutta jonottamisesta emme erityisesti pidä joten isäni kertoi minulle sen historiasta yksityiskohtaisesti mikä oli todella kiinnostavaa.

Vatikaanille päästyämme jonotin kyllä äitini kanssa aurinkoisella aukiolla. Halusimme ehdottomasti päästä sinne ihailemaan ja mietiskelemään aidosti muinaisia menneitä aikoja, isäni valitsi siellä englannin kielellä opastetun kierroksen ja oli siihen ilmeisen tyytyväinen. Aukion suihkulähteellä istahdin katselemaan ja vilvoittelimme sitten yhdessä ravintolassa ennen vauhdikasta, varmaotteisen kuljettajan hilpeää taksimatkaa, kauniit maisemat vilisivät ja hymyilimme ja nauroimme.

Suihkulähteistä Fontana di Trevi oli myöskin remontissa mikä varmastikin säästi ihmisten kolikoita, itse ainakin kulutimme niitä suhteellisen paljon hyvään kahviin. Näimme tämän kuuluisan lähteen aidoista huolimatta hyvin ja äitini sai samalla ostettua viereisestä pikkuliikkeestä tyylikkään asiallisen käsilaukun. 

Ostoksilla kävimme myös Rinascentessa mutta varsinaisia matkamuistoja jäi enemmän kännyköillä otettuihin kuviin. Palattuani Helsinkiin tuttavani kysyi minulta mistä pidin Roomassa eniten. En vastannut hänelle silloin mitään, mietin kysymystä hetken hämmentyneenä enkä osannut vastata. Johtunee yksinkertaisesti siitä että pidin todella paljon matkasta kokonaisuudessaan ja muistan jokaisen hetken, kaupungin tunnelma oli taianomainen, vietimme aikamme rennosti tehden mitä halusimme, naureskellen toistemme jutuille ja nauttien elämästä vapautuneesti ainutlaatuisessa Roomassa.