Samoksen historiaa

Samoksen historiaa

Heran Temppeli Samoksen Saarella
Heran Temppeli, Samos
Vehreällä Samoksella on ollut asutusta ainakin viimeisimmät 6 000 vuotta. Sinisen Egeanmeren aaltojen huuhtelemalla saarella onkin ehtinyt tapahtua paljon vuosien varrella, ja osaa tapahtumista voimme ihailla vielä tänäänkin raunioiden, temppeleiden ja muiden rakennustaidon näytteiden muodossa.

Nimi Samos lienee peräisin joko foinikialaisilta tai kefallinialaisilta, ja ensimmäistä kertaa nimi esiintyy historian sivuilla Homeroksen hymnissä Apollolle. Muita kutsumanimiä ovat olleet esimerkiksi Kyparissia – mänty – ja Melamfyllos, eli tummalehtinen. Samoksella on siis ilmeisesti kautta aikojen ollut runsaasti puustoa.
Legendan mukaan saarella raivosi jo ennen ihmisten tuloa Miniades-hirviöitä, jotka saivat maan tärähtelemään tallustellessaan.

Samoksen ensimmäinen kuningas oli Ankaios, joka rakensi perimätiedon mukaan saarelle puusta sen ensimmäisen Heran temppelin. Ankaios kunnostautui etenkin argonauttien retken aikana. Argonauteiksi kutsuttiin 50 rohkeaa miestä, jotka seilasivat Argon-laivalla Iasonin kanssa noutamaan kultaista, äkäisen lohikäärmeen vartioimaa, oinaan taljaa. Samalle retkelle lähtivät myös Herakles, Theseus, Nestor ja useat muut Kreikan sankarit. Ankaioksen palattua saarelle hänelle kerrottiin, että hänen viinitarhassaan äristeli metsäkarju. Metsäkarjun terävät syöksyhampaat koituivat kuninkaan kohtaloksi.
Myöhemmin Samokselle saapuivat joonialaiset valloittajat, jotka jakoivat saaren kahteen osaan ja rakensivat myös nykyisen Pythagorion paikalle Samos-nimisen kaupungin.

Polykrateen aikaan, 500-luvulla eaa, Samos nousi kukoistukseen ja Herodotus kutsuikin sitä niin kreikkalaisen kuin barbaarimaailman ehdottomaksi johtajaksi. Merikauppa kasvoi vauhdilla niin itään kuin länteen, ja saarelaiset vaurastuivat. Juuri samalla kaudella vaikuttivat niin Pythagoras kuin merkittävät arkkitehdit, jotka suunnittelivat Eupalinioksen vesitunnelin ja Heraionin temppelin, sekä noin 6 kilometriä pitkän Polykrateen muurin, joka ympäröi muinaista Samos-kaupunkia.

Samos oli vaurautensa ja merenkulkutaitojensa ansiosta kosiskeltu kumppani niin Persialaissotien aikaan kuin Peloponnesolaissodan vuosinakin 400-luvulla. Jälkimmäisessä se kamppaili Ateenan puolella, tarjoten turvapaikan ja tukikohdan tämän laivueille ja jopa maanpaossa olleille vallanpitäjille vuoden 411 eaa vallankaappausyrityksen aikaan. Ateenan vallan romahtaessa spartalaisten ikeen alla Samoskin vallattiin. Spartalaiset lähtivät aikoinaan, mutta heidän tilalleen saapuivat pian persialaiset.
Myöhemmin Ptolemaiosten hallitsijasuku Egyptistä käytti saarta muutaman vuoden laivastonsa tukikohtana. Sen jälkeen niin merirosvoilevat arabit kuin ottomaanit valtasivat saaren, kunnes se reilut sata vuotta sitten liitettiin Kreikkaan. Toisen maailmansodan aikaan Samoksen maaperällä hallitsivat jonkin aikaa myös italialaiset ja saksalaiset sotajoukot.

Merenkulku ja kauppa ovat saaneet tehdä tietä turismille ja maanviljelylle tärkeimpinä elinkeinoina.

Lue lisää kreikkaan.net sivuilta: Samoksen historia 

1 kommentti:

  1. Hienoa lukea kerrankin historiallisia faktoja lomakohteista - tämänkaltaisia kirjoituksia olisi mahtava löytää useammin ja myös historiallisesti tuntemattomammistakin lomakohteista.

    VastaaPoista